Tuhannen ja yhden yön herkku

Pääsiäisen kunniaksi päätimme mekin asianmukaisesti loihtia lammasta pöytään. Ajatuksenamme oli karitsan kare yrttisellä marinadilla ja suuntasimme Hakaniemen kauppahalliin hakemaan raaka-aineita. Lihatiskillä bongasimme kuitenkin hyvännäköistä marokkolaista lihapataa ja vaihdoimme lennosta menua.  Ainesosaluettelossa mainittiin mm. aprikoosi, marokkolainen suolasitruuna ja ras-el hanout -mausteseos. Miksipä ei kokeilisi jotain erilaista! Valmistusohjeenkin saimme kylkiäisinä. 

Uuniin menossa.

Lihapata oli muutamaa ainesosaa ja kypsennystä vaille valmista. Kaikessa yksinkertaisuudessaan ohje kuului näin:

1. Ruskista sipulia ja valkosipulia
2. Ruskista lihat ja yhdistä kaikki uunipataan
3. Lisää kuumaa lihalientä, tomaattimurskaa, vähän hunajaa, suolaa ja pippuria.
4. Hauduta kannen alla 2h 150 asteessa.

Kävimme vielä ruokakaupassa hallin jälkeen, mutta unohdimme ostaa tomaattimurskan....unohduksen huomattuamme oli jo liian myöhäistä kauppojen ollessa pääsiäisen takia kiinni. Noh, ei hätää, käytimme tilalla tuoreita tomaatteja, ja ne toimivat varsin hyvin! Ohjeessa ei ollut annettu mitään määriä, joten aika mututuntumalla heittelimme aineksia pataan. Pata myös muhi uunissa tunnin ylimääräistä kokkien uppouduttua netin ihmeelliseen maailmaan.  Padan kanssa söimme riisimausteella ja persiljalla maustettua riisiä.

Lihapata oli todella hyvää. Todella erilainen makumaailma,  mihin on tullut totuttua (=kangistuttua kaavoihin), mutta hyvä! 

Tästä sai taas inspraatiota omiin kokkailuihin. Mietimme myös, että ongelmamme taitaa olla liian varovainen mausteiden käyttö: niitä pitää lisätä reilulla kädellä jos haluaa ruokaansa makua. Ei muuta kuin uusia kokkailuja kohti!

Viihtyisyyttä viherkasveilla

Emme kumpikaan ole mitään viherpeukaloita, mutta koemme kuitenkin, että pieni vihreys piristää kummasti kodin yleisilmettä. Valitsemalla helppohoitoisia pääsee itse melko vähällä ja kasvit pysyvät varmemmin hengissä - pienistä laiminlyönneistä huolimatta ;)  Itse haluaisin kovasti orkidean, mutta olen jo kahdesti moisen hommannut ja tappanut...kenties kolmas kerta toden sanoo?

Kävimme äskettäin etsimässä parvekelaattoja parvekkeellemme kun entiset loppuivat kesken (parvekeprojektista myöhemmin lisää!) ja samalla mukaan tarttui - lähinnä parveketta ajatellen - oliivipuu ja limoviikuna. Olisi toki pitänyt tajuta, että parvekekausi on Suomessa loppujen lopuksi hyvin lyhyt ja suurimman osan ajasta uudet tulokkaat joutuvat olemaan sisällä. Oliivipuu on löytänyt oman paikkansa, mutta limoviikuna pistää silmään sekä värinsä että kokonsa puolesta...Pitäisi edes muotoilla sitä hieman siedettävämpään muotoon. 

Lisäksi meiltä löytyy jo useamman vuoden takaa palmuvehka, kaktus ja joku kolmas viherkasvi, jonka nimestä ei ole mitään tietoa. Nämä ovat selvinnneet hengissä jo useammasta muutosta ja vihdoin tällä viikolla - lähes kuuden vuoden pohtimisen jälkeen - saimme aikaiseksi vaihtaa kasveille uudet mullat! 

Oliviipuussa kasvaa ihan oikeita oliiveja!

Kesällä aiomme kasvattaa parvekkeella yrttejä yms. muita hyötykasveja, kuten tomaatteja. Parveke on sen verran tilava, että sinne saa hyvin mahtumaan pienen "kasvimaan". Olemme aiemminkin harrastaneet parvekeviljeyä hyvällä menestyksellä; on hauska käydä napsimassa omalta parvekkeelta yrtit ja salaatit ruokiin! Jos ja kun muutamme joskus omakotitaloon, niin oma kasvimaa ja kasvihuone on aivan ehdoton! Siihen asti pitää pärjätä parvekeversiolla.